Vaihtoon

2.09.2016 01:53

Pohjoismaiden kansalaisille liikkuminen näissä maissa on helppoa ja vapaata. Vaihtohauissa pystyy useimmiten hakemaan kaikkialle maailmassa. Naapuriin muuttaminen ei välttämättä tunnu yhtä jännittävältä ja suurelta kuin vaikka keski-Eurooppa, Yhdysvallat tai Kiina. Kelan mukaan kaikista täyden tutkinnon ulkomailla suorittavista suomalaisista 23% menee Pohjoismaihin, 85 % EU-maihin, 28 % Iso-Britanniaan ja 5 % Yhdysvaltoihin. Pohjoismaiden osuudesta valtaosan vie Ruotsi.

Pohjoismaissa oleskelu opettaa kuitenkin esimerkiksi arkikulttuurin merkityksestä: on avartavaa huomata, että ihan samanlaiseksi ajatellut naapurikansat tekevätkin asioita ihan toisin kuin mihin on itse tottunut. Naapureihin on myös helpompi tuntea läheisyyttä ja kuuluvuutta. Tämä on voi olla ratkaisevan tärkeää siinä vaiheessa, kun luo arkiympäristöään täysin nollasta uudessa maassa. Tämä vähentää sekä koti-ikävän että kulttuurishokin riskiä. Pohjolasta tulee helposti kotoisa: toisessa maassa asuminen laajentaa omaa piiriä ja omaa identiteettiä. On aivan eri asia matkustaa ja asua tietyssä kulttuurissa; omasta kulttuurista poikkeavaan elämäntyyliin sopeutuminen ei ole aina kivutonta.

Pohjoismaat harvoin ovat suosituimpia vaihtokohteita; tämä johtaa luonnollisesti siihen, että Pohjoismaihin hakiessa mahdollisuudet päästä haluamaasi maahan ovat suuremmat. Trendejä kuitenkin on – esimerkiksi Islannista tulee jatkuvasti yleisempi kohde. Vuonna 2012-2013 Erasmus-vaihto-ohjelmassa 0,5 % opiskelijoista oli pohjoismaalaisia vaihdossa toisessa Pohjoismaassa. Erasmuksen lisäksi on kuitenkin toinen vaihto-ohjelma, Nordplus, jonka kautta järjestetään opiskelijavaihtoa Pohjoismaissa.

Teknisesti opinnot on yleensä helppo suorittaa; opinto-ohjelmien vastaavuudet suomalaisin tutkintoihin ovat selkeät elleivät jopa täydelliset. Koulutuksen tasosta voi olla myös melko varma, sillä kautta Pohjolan koulutus on huipputasoa maailmanlaajuisesti. Yleisesti ottaen vaihtoon meneminen suomalaiselle on vaivatonta siinä mielessä, että juuri vaihto-opiskeluun saa opintotukea, apurahaa ja matkarahaa. Tämä ei päde kuitenkaan täysin kaukaisten kohteiden kanssa. Usein esimerkiksi Yhdysvaltoihin lähtiessä täytyy maksaa isoja maksuja, jopa tuhansia euroja, käytännön järjestelyjen vuoksi. Voi olla tarpeen myös osoittaa, että tilillä on tarpeeksi rahaa ennen maahan saapumista. Pohjoismaihin harvoin on myöskään yhtä tiukkoja kiintiöitä kuin moniin muihin kohteisiin. On myös maita, kuten Japani, joissa opiskelu harvoin onnistuu ilman sujuvaa paikalliskielen hallintaa. Suomalaista jopa auttava ruotsin taito auttaa merkittävästi, kun kommunikoi ja etsii tietoa myös muilla pohjoismaisilla kielillä.

Kansainvälisiin töihin haluavalle omasta pohjoismaalaisuudesta voi tulla valttikortti. On valtavasti töitä, joihin haetaan vaikka skandinaavisia kieliä tai kulttuuria hallitsevaa asiantuntijaa. Työmarkkinoilla voi siis olla erityinen, jos on vakaata näyttöä siitä, että edustaa laajempia arvoja, käsitystä ja kokemusta kuin vain suomalaisuutta. Ruotsin kieli puolestaan on suuri etu työllistymisessä, jos lopulta haluaa jäädä Suomeen. Onhan yleistä, että ruotsin oppivelvollisuudesta huolimatta kielitaito ei ole kaikilla riittävä sujuvaan työskentelyyn.

Vaihto-opiskelu hyvin usein saa opiskelijan tykästymään maahan niin, että siitä tulee kuin toinen koti. Jos lopulta päätyy asumaan vaihtokohteeseen pysyvästi, niin ainakin Suomen koti ja kaverit on maantieteellisesti lähellä… Ja tässä uudessa, toisessa kodissa on helppo käydä matkalla myöhemminkin!

Teksti: Anni Savolainen

Kuva: Ryan McGuire / Gratisography

Kommentoi ››

Kommentera

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *