piia-suomalainen-nordhumla

Som tonåring blev jag kär i det svenska språket, mest tack vare Kents musik. Efter gymnasiet fick jag ett sommarjobb på Island, och min språkentusiasm utvidgades till att omfatta även de andra nordiska språk. Då tänkte jag kanske lite naivt att om man kan svenska så förstår man också danska och norska utan vidare. Jag fick dock snabbt märka att det inte var så lätt att förstå danska på basis av skolsvenskan. De första gångerna jag pratade med danska personer fattade jag ungefär ett ord i varje mening. Jag försökte ändå nicka och le förtvivlat som om jag hade hängt med i diskussionerna. Det var då jag bestämde mig att jag vill lära mig förstå danska. Jag såg språket som en fascinerande utmaning: om jag någon dag kommer begripa talad danska utan större problem så kan jag dö i lugn och ro.

 

Hittills har jag läst flera kurser i danska på universitet, både i Helsingfors och på utbyte i Göteborg. Sorgligt nog är danska inte ett språk som man kan lära sig i klassrum, även om danska grammatiken är lätt jämfört med de flesta indoeuropeiska språk. Uttalet känns däremot nästan omöjligt för en finne att lära sig. Talad danska är svårt att begripa mest på grund av två orsaker. För det första försvinner ändelser och trycksvaga stavelser ofta i talspråket. Dessutom är det oftast bara de betonade orden som markeras tydligt i talspråk. För mig som finne vållar just den oklara intonationen mest problem. Ibland känns det svårt att begripa var en mening slutar och en annan börjar.

 

Krångligheterna i kommunikationen går ändå inte att enbart skyllas på finnarna. Det kan också hända att danskar som inte är insatt i idéen om den skandinaviska språkgemenskapen inte förstår mig när jag pratar svenska. För att språkgemenskapen skulle vara mer än bara en vacker idé – och för att vi finnarna också vore delaktiga i den – skulle det vara önskvärt att finsk- och danskspråkiga förstod varandra. Om kommunikationen inte fungerar på skandinaviska språk, är man tvungen att börja använda engelska i högre grad. Som nordist tycker jag naturligtvis att vi borde undvika engelska så länge det går.

 

Vad annat kan man då göra åt kommunikationsproblem? Jag tycker att det först och främst behövs förståelse och empati från båda sidorna. Man ska inte ge upp genast när man stöter på problem, utan prata långsammare och upprepa det man sade. Det viktigaste är att man vägrar prata engelska, hur lockande det än kan kännas. Själv har jag många gånger fortsatt prata svenska även om den danska kompisen försöker byta språket till engelska. Jag har märkt att det effektivaste sättet att lära sig förstå danska är att träffa danskspråkiga personer så ofta som möjligt: man ska göra bort sig om och om igen genom att fråga flera gånger ”Va sa du?” efter varannan mening. Småningom börjar man förstå sin diskussionskamrat en aning bättre.

folke_järnbert

På en kald dag i mars står jeg på universitetsplassen og prøver å overbevise en medstudent om et mer forent Norden.

«Men skal virkelig Finland være med?»

«Selvsagt» svarer jeg. «Vi er tett knyttet sammen gjennom… ja i den forstand at…» Jenta jeg snakker med, som har hendene fulle av Norden-brosjyrer, ser skeptisk på meg. Jeg forstår hva hun tenker. Norge har mye til felles med både Danmark og Sverige. Vi har tross alt vært i union med hverandre. Men Finland, hva har egentlig vi til felles? Hvorfor burde vi forenes?

Jeg vet ikke hva jeg skal si. Jeg stotrer og stammer. Jeg er helt blank.

«La oss snakke om utdanningspolitikk istedenfor…»

Lue lisää / Läs mer…

noorahammar

Tähän aikaan vuodesta muutetaan Pohjoismaiden välillä paljon. Pohjoismaiden välinen liikkuvuus on tehty monella tapaa helpoksi esimerkiksi maistraatin lyhyempinä käsittelyaikoina verrattuna muuttoihin muualta ulkomailta. Askeleita oikeaan suuntaan on siis otettu, mutta olemme yhä monta askelta jäljessä asiakkaan näkökulmasta sujuvasta muuttamisesta. Lue lisää / Läs mer…

pohjola

Nordisk Kulturkontakt järjesti torstaina 23. maaliskuuta keskustelutilaisuuden pohjoismaisesta yhteistyöstä muuttuvassa maailmassa. Keskustelijoina olivat Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg sekä suurlähettiläät Åge Grutle Norjasta, Jette Nordam Tanskasta ja Anders Ahnlid Ruotsista. Paneelin vetäjänä toimi Bengt Östling.

 

Muutoksen aika, mitä se on?

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi muuttaa koko maailman geopoliittisia suhteita. Se vaikuttaa myös meillä Pohjoismaissa. Kun yksi maailman suurvalloista alkaa kääntyä voimakkaasti sisäänpäin, se on luonnollisesti uhka ulkomaankaupasta paljon hyötyville maille, jollaisia kaikki Pohjoismaat ovat.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Pohjoismaisen turvallisuusyhteistyön tiivistäminen ja ulkoisesti yhtenäiseltä näyttävä Pohjola ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, kun kansainvälinen politiikka on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi. Rauhallinen ja ystävällinen Pohjola voi toimia esimerkkinä muulle maailmalle. Pohjoismaiset vaikuttajat kokoontuvat huhtikuun alussa Tukholmaan keskustelemaan tarkemmin siitä, miten Pohjoismaiden tulisi tiivistää yhteistyötään suhteessa väleihin Trumpin Yhdysvaltojen kanssa.

 

Yhteiset lait – utopiaa vai realistinen tavoite?

Lakien harmonisoiminen Pohjoismaiden sisällä herätti keskustelua niin yleisössä kuin panelisteissakin. Britt Lundberg nosti esiin muun muassa hyvinvointiteknologiaan ja lääkkeisiin liittyvien lakien harmonisoimisen. Helpottaisi monen ihmisen elämää, jos omalla reseptillä saisi samat lääkkeet kaikista Pohjoismaista.

”En usko, että tanskalaiset ja norjalaiset vatsat ovat keskenään niin erilaisia, että niitä ei voisi lääkitä samoilla lääkkeillä,” Lundberg perusteli.

Täysin yhteisten lakien muodostamiseen sekä panelistit että yleisö suhtautuivat epäillen, vaikka se saattaisi säästää rahaa. Yhteisten lakien ja liittovaltioajatuksen esteenä on luonnollisesti myös Euroopan Unioni, joihin Pohjoismaista kuuluvat Suomi, Ruotsi ja Tanska.

 

Rajaesteiden purkaminen ykköstavoite

Pohjoismaiden neuvoston toiminnan pääpaino on tänäkin vuonna rajaesteiden purkamisessa, vaikka ”se ei kovin seksikkäältä teemalta kuulostakaan”, kuten Britt Lundberg asian ilmaisi.

Seikka, johon pohjoismaisen yhteistyön täytyisi panostaa yhä enemmän, on opiskeluvaihdon toimivuus. Norjan Suomen suurlähettiläs Åge Grutle ilmaisi huolensa siitä, että norjalaiset opiskelijat lähtevät paljon mieluummin vaihtoon esimerkiksi Britteihin, kuin Suomeen. Britt Lundberg nosti esiin sen, että Pohjoismaiden sisällä ei tunnusteta toisessa Pohjoismaassa opiskeltuja tutkintoja. Kun nuori lähtee vaikkapa Suomesta Ruotsiin, opiskelee tutkinnon ja palaa kotimaahansa, hänen asemansa työmarkkinoilla ei välttämättä ole sama, kuin Suomessa hankitun tutkinnon kansssa.

”Tässä asiassa olemme suorastaan protektionisteja,” hän totesi.

 

Mitä Pohjoismaiden neuvosto voi tehdä?

Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa, ja Britt Lundberg toimii neuvoston presidenttinä. Lundberg korosti aloituspuheenvuorossaan voimakkaasti yhteisten pohjoismaisten arvojen tärkeyttä Pohjoismaisen yhteistyön välineenä. Pohjola tunnetaan demokratian ja tasa-arvon paikkana, ja näistä arvoista tulee pitää kynsin hampain kiinni. Lundberg varoitti kuitenkin tuudittautumasta omaan erinomaisuuteemme: tasa-arvoa voi mitata erilaisilla mittareilla, ja monella osa-alueella, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä, Suomi ei todellakaan komeile listojen kärjessä.

Lundbergin mukaan pohjoismainen yhteistyö tiivistyy yhteen sanaan, joka on myös tämän vuoden johtoteema neuvostossa. Yhdessä, tillsammans, Pohjoismaat saavuttavat takuuvarmasti enemmän, kuin yksin.

 

Teksti: Veera Paananen

Kuva: Søren Sigfusson/norden.org

eivor

Kevät on täynnä upeita pohjoismaalaisia kulttuurielämyksiä, ympäri Suomen. Poimi talteen kiinnostavimmat vinkit!

FridaHyvonenPress3

 

Ruotsalainen laulaja-lauluntekijä Frida Hyvönen esiintyy Helsingin Korjaamolla 11. huhtikuuta. Hyvönen on ollut aktiivinen 2000-luvun puolivälistä lähtien, ja julkaissut kuusi studioalbumia. Viimeisimmällä, upealla Kvinnor och barn -albumillaan Hyvönen jatkaa vakuuttavasti piano- ja sanoitusvetoisella musiikillaan.

Färsaarelaista Eivør Pálsdóttiria on vaikea hehkuttaa liikaa. Musiikin monitaituri saapuu Helsinkiin Tavastia-klubille 26. huhtikuuta ja Tampereen Olympiaan seuraavana päivänä. Eivørin musiikki on todella monipuolista, ja virtuoosi onkin tehnyt kappaleita kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Uransa alussa Eivør lauloi pelkästään fääriksi, ja hänen musiikissaan on selkeästi kuultavissa perinteisen färsaarelaisen musiikin vaikutteet.

 

Sume

 

Walhallan Kuukauden pohjoismainen elokuva -sarjaa voi ihailla keväällä kymmenellä paikkakunnalla. Yksi katsomisen arvoinen elokuva on grönlantilainen Sumé – The Sound of a Revolution. Sumé on ollut Grönlannin tunnetuin bändi vuosikymmenten ajan, mutta yhtyeen musiikissa on ollut kyse myös aktivismista, grönlantilaisten itsenäistymiskamppailusta. Nyt nähtävä elokuva on ensimmäinen Grönlannissa koskaan tuotettu dokumenttielokuva.

Kevään mittaan tarjolla on myös muun muassa johtajuutta ja hierarkisuutta tutkiva, Anna Odellin Luokkajuhla ja maahanmuuttajateemaa käsittelevä, ruotsalais-suomalais-tanskalaisen yhteistyön tuotos White People/ Det vita folket.

 

skam

 

Aina ei jaksa lähteä kotoa ulos kulttuuririentoihin. Onneksi ei tarvitsekaan, sillä Yle Areena istuttaa tiukasti kotisohvalle norjalaisen teinidraaman Skamin avulla. Varoitus: tämä sarja todella imaisee mukaansa, ja yhtäkkiä voi huomata istuneensa ruudun ääressä yön yli.

 

Teksti: Veera Paananen

hygge

Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan maailmanmatkaajia ja unelmoivat jo varhain ulkomaille muuttamisesta. Itse en ole kuulunut näihin ihmisiin. Vaikka joskus saatoinkin unelmoida elämästä ulkomailla, ajatus pelotti minua sen verran, että vielä lukiossa olin melko varma, että opiskelisin tulevaisuudessakin Suomessa. Unelmani on kuitenkin aina ollut työskennellä muoti-alalla, ja opiskeltuani lukion jälkeen vuoden muotia kansanopistossa, ja sen jälkeen vuoden liiketaloutta ammattikorkeakoulussa, muotiopinnot ulkomailla alkoivat houkutella yhä enemmän.

Tutkailin netissä monia eri muotisuunnittelun pääainetta tarjoavia yliopistoja ympäri Eurooppaa, ja törmäsin tanskalaiseen Via University College:en. Koulu vaikutti erinomaiselta ja vakuutuin siitä, että se antaisi hyvät edellytykset työskennellä muoti-alalla. Tanskan hyvä maine design-maana ja mahdollisuus suorittaa opinnot englanniksi olivat myöskin plussaa. Toiseen Pohjoismaahan lähteminen tuntui turvalliselta vaihtoehdolta: yhteiskunta toimii monella tapaa samoin kuin Suomessa, koulutus on ilmaista ja pohjoismaalaisena toiseen Pohjoismaahan muuttaminen on tehty suhteellisen helpoksi. Jyllanti on kuitenkin sen verran kaukana Suomesta, että muuttaminen tarkoittaisi oikeastikin seikkailua.

Hakeminen yliopistoon oli loppujen lopuksi helppoa. Koulun nettisivuilta sai hyvin tietoa, ja kun minulla oli kysyttävää, sähköpostiini vastattiin ystävällisesti yliopistolta. Hakuprosessissa piti täyttää paikallinen yhteishaku -lomake netissä ja lähettää ylioppilastodistus. Muotia lukemaan vaadittiin myös ennakkotehtävät. Myöhemmin keväällä, ennakkotehtävien lähettämisen jälkeen, minut kutsuttiin Skype-haastatteluun ja kesäkuun alussa ilmoitus hyväksymisestä tuli.

Jos vertaa vaikkapa siihen, mitä olen kuullut muualta Euroopasta tulleilta ystäviltäni, pohjoismaisena on helppo hakea Tanskaan. Esimerkiksi erillistä englannin kielen koetta ei tarvitse tehdä, pelkkä ylioppilastodistus riittää. Muutin elokuun loppupuolella Tanskaan, muutaman päivän ennen lukukauden alkua. Olin ilmoittautunut opiskelija-asuntojen jonotuslistalle jo helmikuussa hakiessani yliopistoon, joten onnistuin saamaan asunnon ajoissa. Pysyvän vuokra-asunnon löytäminen lyhyellä aikataululla voi olla vaikeaa, mutta toisaalta voi olla ihan mukavaa ensin tutustua kaupunkiin, ennen kuin päättää missä haluaa tarkalleen asua.  Itse opiskelen Herning -nimisessä kaupungissa Keski-Jyllanilla, joka asukasluvultaan on melko pieni, mutta mielestäni eloisampi kuin vastaavan kokoinen kaupunki olisi Suomessa.

Ilman sujuvaa tanskankielentaitoa opiskelijan voi olla vaikea löytää töitä, ja moni kansainvälinen opiskelija tekeekin siivoustöitä. Pohjoismaalaisuus on kuitenkin etu, joka voi auttaa työnhaussa. Itse sain töitä suomalaisena markkinointivastaavana Trendhim  verkkokaupasta. Useat tanskalaiset yritykset myyvät Suomeen, jolloin suomenkielentaitoisia työntekijöitä saatetaan tarvita. Työpaikan löytäminen ei siis välttämättä ole helppoa, mutta väittäisin, että mieluisan työpaikan löytäminen Tanskasta on helpompaa kun tulee Pohjoismaista.

Puhun ruotsia äidinkielenäni ja arvelin, että siitä olisi apua tanskan opettelemisessa. Kirjoitettua tanskaa onkin helppoa ymmärtää ja väitän, että kouluruotsikin auttaa kirjoitetun tanskan ymmärtämisessä. Tanskalainen lausuminen eroaa tosin ruotsalaisesta paljon, varsinkin suomenruotsalaisesta, ja usein on tullut ihmeteltyä, miten jotkut sanat voivat paperilla näyttää niin samalta, mutta puheessa kuulostaa täysin erilaisilta. Olen huomannut myös, että eri murteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin puhetta ymmärtää. Nykyään ymmärrän usein suurimman osan puheesta ja voin yrittää vastatakin, joko tanskaksi tai sekoituksella tanskaa ja ruotsia – ellei toinen jo ehdi vaihtaa englanniksi huomatessaan hämmentyneen ilmeeni.

Kielen takia ei kuitenkaan tarvitse pelätä, jokaisella Tanskan muuttavalla on oikeus ilmaisiin tanskankursseihin. Lisäksi lähes kaikki tanskalaiset puhuvat erinomaista englantia. Oppiminen riippuu tietenkin paljon siitä, kuinka paljon kieltä pääsee käyttämään. Kun opinnot ovat englanniksi se jää helposti päälle vapaa-ajallakin, varsinkin kun suurin osa ystävistäni täällä ovat kansainvälisiä opiskelijoita. Asuttuani Tanskassa nyt yli puoli vuotta, voisin jopa kuvitella opiskelevani tanskaksi – en mitään kovin akateemista, mutta juuri muotoilua, kuten nytkin. Jo puolessa vuodessa siis ehtii oppia melko paljon tanskaa, varsinkin, jos osaa jo jonkin verran ruotsia.

En ollut ikinä käynyt Tanskassa ennen muuttoani, enkä oikein tiennyt mitä odottaa.  Varsinaista kulttuurisokkia minulle ei missään vaiheessa tullut, sen verran samanlainen pohjoismainen kulttuuri kuitenkin on. Olen itse asiassa havainnut itsessäni enemmän suomalaisia luonteenpiirteitä, kuin arvelinkaan. Yllätyin siitä että, vastaantulijat hymyilevät kadulla ja small-talkia harrastetaan täällä paljon enemmän kuin Suomessa.

Kansainvälisellä linjalla opiskelemisen parhaita puolia on, että tutustuu todella moneen eri kulttuuriin, ei pelkästään paikalliseen. Samalla oppii myös paljon omasta kulttuuristaan.

Olen kaiken kaikkiaan ollut todella tyytyväinen päätökseeni muuttaa Tanskaan. Vaikka ystäviä ja perhettä välillä tulee ikävä, tulee todella harvoin podettua varsinaista koti-ikävää. Tämä johtuu varmasti siitä, että suomalaisena on loppujen lopuksi helppo sopeutua Tanskaan, ja suhtaudun hyvin innostuneesti opintoihini. Lisäksi, silloin kun tielle sattuu vastoinkäymisiä, tietää että itsestään voi olla ylpeä jälkeenpäin, kun on pärjännyt omillaan vieraassa maassa.

Muutto Tanskaan on tarjonnut minulle enemmän kuin pelkkää hyggeä; enää ajatus ulkomailla asumisesta ei pelota minua yhtään. Kokemukseni täällä ovat ehdottomasti avartaneet maailmaani ja myöskin lisänneet uskoani omiin mahdollisuuksiini.

 

Teksti ja kuva: Stina Henriksson

Muotisuunnittelun opiskelija, Via University College

Veera kolumni

Puolueissa kuhisee ja ehdokashankinta käy kuumana, kun ehdokaslistojen jättöpäivä lähestyy. Olen itse seurannut kuntavaalien valmistelua hyvinkin läheltä työni puolesta Helsingissä. Täällä on puhuttanut eniten pormestarivaali, joka tekee näistä kuntavaaleista historialliset: pormestari on ensimmäinen lajiansa Helsingissä. Jos mitään yllättävää ei ilmaannu, valitaan pormestariksi ehdokas siitä puolueesta, joka on kerännyt suurimman potin ääniä kuntavaaleissa.

Se Helsingistä. Monia mietityttää, mitä kuntiin jää sote-uudistuksen jälkeen. Olen kuullut monen suusta kysymyksen: miksi minun pitäisi äänestää, ei kuntiin jää mitään päätettävää. Se ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkaansa. Vaikka sote-palvelut haukkaavatkin suurimman osan kuntien tuloista, on tärkeää muistaa, että kunnille jää koulut, päivähoito, kulttuuri, liikunta, ympäristö, kaupunkisuunnittelu ja nuorisotyö. Nämä jos mitkä ovat niitä asioita, jotka ovat mukana jokapäiväisessä elämässämme. Niiden koulujen kunto, joita käymme tai olemme käyneet, on päättäjien käsissä. Niiden liikuntapaikkojen ylläpito, joissa pelaamme pallopelejä tai lenkkeilemme, on myös riippuvainen siitä, minkälaisia päätöksiä kuntapäättäjät tekevät. Kulttuuritarjontakin on sen lisäksi, miten paljon sitä kulutamme, riippuvaista myös siitä, miten paljon kaupunki siihen panostaa.

Vaalit ovat mielenkiintoiset myös pohjoismaalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.  Suomalaisten lisäksi kaikilla Suomessa asuvilla EU-maiden kansalaisilla sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Mielestäni on hienoa, että ne jotka asuvat Suomessa, mutta eivät ole maan kansalaisia, saavat olla mukana valitsemassa seuraavan neljän vuoden päättäjiä, jotka huolehtivat heidänkin arkipäivästään. Näin sen kuuluukin olla!

 

Teksti: Veera Hellman

PNN:n hallituksen jäsen

Nordjobb

Nyt on taas se aika vuodesta, kun aletaan miettiä jo tulevaa kesää ja kesätyömahdollisuuksia. Olisiko tänä vuonna aika lähteä toiseen Pohjoismaahan? Nordjobbin kautta voi yhdellä hakemuksella hakea kesätöitä kaikista Pohjoismaista.

Hakijoita on paljon, ja mietit ehkä, miten erottua joukosta. Eli miten tehdä hakemus, jota ei voi ohittaa? Hyvä hakemus on persoonallinen sekä huolella ja ajoissa täytetty. Nordjobbin hakuaika jatkuu toukokuulle saakka, mutta kesätöitä on tarjolla jo tässä vaiheessa. Mitä aikaisemmin hakemuksen täyttää, sen useammin se pomppaa esille, kun hakemuksia käydään eri maissa läpi.

Hakulomakkeessa valitaan, mihin maihin ja mille aloille hakija on kiinnostunut työllistymään. Paremmat mahdollisuudet työpaikkaan on, kun valitsee mahdollisimman monta maata ja alaa, mutta jos haluaa työllistyä vain tietylle alalle tietyssä maassa, niin siinä tapauksessa kannattaa valita vain ne. Vuoden aikana voi saada vain yhden työpaikkatarjouksen. Ennen kuin hakemus lähetetään eteenpäin työnantajalle, kysytään hakijalta kuitenkin lupaa lähettää hakemus eteenpäin. Tästä voi vielä kieltäytyä menettämättä työpaikkamahdollisuutta, mikäli paikka ei tunnu sopivalta.

Hakemus tulee kirjoittaa jollakin skandinaavisella kielellä, koska suomalaisten hakemuksia ei käydä Suomessa läpi. Hakulomake on kuitenkin mahdollista saada suomenkielisenä. Hakulomakkeen viimeisessä osiossa kirjoitetaan vapaamuotoinen kirje, johon saa omin sanoin nostaa esille ne asiat, jotka haluaa hakemuksessa mainita. Jos on kiinnostunut esimerkiksi saamaan työpaikan samasta kaupungista kaverin kanssa, voi asian mainita kirjeessä. Persoonalliset kirjeet herättävät paremmin huomion, mutta liiallinen jaarittelu ei ole hyväksi. Työnantajat haluavat realistisen kuvan hakijasta ja hänen kielitaidostaan.

Hakulomakkeen täyttö vie hieman aikaa, mutta hakemuksesta voi välillä kirjautua ulos ja käydä päivittämässä toisella kertaa. Tärkeää on kuitenkin, että hakulomakkeen kaikki kohdat ovat täytettyinä.

Nordjobb-työpaikkoja on usealla eri alalla, ja suomalaisia työllistyy kaikkiin maihin. Nordjobbin nettisivuilla löytyy tietoa eri maiden työpaikoista ja käytännön asioista, esimerkiksi verotuksesta. Nettisivuilla julkaistaan muutamia työpaikkoja, mutta suurinta osaa työpaikoista ei ilmoiteta missään. Kannattaa siis lukea sähköpostiaan, koska otamme itse yhteyttä hakijoihin sitä mukaa kun työpaikkoja ilmaantuu. Nordjobb-projektivastaavat eri maissa myös vastaavat mielellään kysymyksiin ja auttavat työnhaussa.

Onnea työnhakuun!

 

Teksti: Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Yhteystiedot:

finland@nordjobb.org

044 333 8965

www.nordjobb.org

Nordiskt samarbete är något som har länge på till en viss nivå intresserad mig men att bli involverad i det och kunna påverka på nordisk nivå var inte något som jag hade planerat. Nu efter några månader i Ungdomens nordiska råds presidium och två Nordiska rådets möten senare, känns det nog bra att ha hittat hit. Mötet i Oslo var speciellt spännande för mig då vi hade första presidiemötet och jag blev vald som vice-president för UNR.

Att sitta på möten på utskottet för ett hållbart Norden får man se nordisk miljöpolitik i praktiken vilket är en otrolig möjlighet att få lära sig mycket och teman som behandlas är konkreta. På agendan finns bland annat förbud mot mikroplast i kosmetik, hur man kunde minska plastavfall i Norden och hur man kunde koordinera utbyggning av energi- och laddningsstationer för elbilar i Norden. Utskottet diskuterar även EU-lagstiftning och hur de nordiska länderna kunde jobba tillsammans på EU-nivån.

Kanske från unga och studerandes synvinkel mest intressanta är frågor som behandlar pendlandet över gränser i Norden för att jobba och studera. Jag har själv nordjobbat i Sverige och fick ganska snabbt märka att saker kanske inte är så enkla även om vi i Norden har mycket samarbete. Olika så kallade gränshinder – den vill säga situationer och regler som försvårar rörlighet över gränserna i Norden – är jämnt på agendan och nya lösningar hittas som gynnar speciellt oss unga.

Många nordiska länder har infört terminsavgifter för studerande från EU- och EES-områden och som lösning diskuteras gemensamma nordiska stipendier och stipendier för studerande som kommer från konfliktområden. Förslaget om en gemensam nordisk arbetsförmedlingsportal är även intressant och skulle hjälpa till unga att hitta sommarjobb och praktikplatser i Norden.

Man har fått komma ut från en viss bubbla under senaste månaderna. När man är aktiv för det mesta på nationell eller europeisk nivå, missar man lätt mycket som händer i Norden. Själv kan jag medge att Färöarnas krav att få egen konstitution eller fullständigt medlemskap i det nordiska samarbetet var helt nya teman för mig i höstas. Det blir mycket nytt i år och förhoppningsvis får man även lära sig mycket.

 

Text och bild: Kati Systä

Islanti

Hejsan alla!

Nordhumlan vanha päätoimittaja Anni lähti uusien pohjoismaisten kokemusten perässä Ruotsiin, ja hänen tilalleen ruoriin astuin minä, Paanasen Veera. Olen 26-vuotias toimittajaopiskelija, musiikki-intoilija ja kirpputoriaddikti. Asun Tampereella, jossa opiskelen journalistiikkaa. Kesäksi muutan pohjoismaalaisuutta henkivään Vaasaan. Se on huippua, sillä Vaasaan saapuu  nordjobbareita, ja Pohjanmaalla järjestetään kesällä myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kesätapahtuma Tangomarkkinoiden yhteydessä.

Kiinnostukseni pohjoismaalaisuuteen lähti, kun vanhempani laittoivat minut esikouluikäisenä kielikylpyluokalle. Tilanne oli hassu: ensimmäiset pari kuukautta kaksikymmentä kuusivuotiasta tuijotti ymmyrkäisinä esikoulunopettajia, ymmärtämättä heidän puheestaan mitään. Hiljalleen sanat saivat tarkoituksensa, tuosta vaan. Aloin kokemaan ruotsin toiseksi äidinkielekseni.

Vuonna 2014 tein ikimuistoisen matkan Islantiin. Asuin kuuden hengen kansainvälisen porukan kanssa keskellä erämaata. Islannissa se tarkoittaa karua, kivettyneen laavan muodostamaa maastoa, jossa ei kasva mitään. Rakensimme kahden kilometrin mittaista sorapolkua valtatieltä kohti tulivuorta. Vuori ei ollut ihan mikä tahansa nyppylä, vaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Siihen oli rakennettu hissiviritelmä, jonka avulla pääsi laskeutumaan kraaterin pohjalle. Kun otti mukaan valaisimet, pääsi näkemään, että kraaterin seinät loistivat kaikissa sateenkaaren väreissä.

Islannin jälkeen päätin, että tämä ei jää tähän. Pohjoismaalaisuudessa on samaan aikaan jotain taianomaista ja jotain hyvin tuttua. Siksi omaa pohjoismaalaisuuttaan kannattaa hyödyntää. Seuraava matkahaaveeni on Färsaaret. Siksikin, että yksi tärkeä asia on vielä kokematta: vuonna 1997 Norjassa ainoa tavoitteeni oli nähdä lunni, ja sama tavoite oli vahvasti mukana Islannin reissulla. Kummallakaan kerralla en nähnyt.

Ruotsin kieli ja pohjoismaalaiset teemat ovat olleet elämässäni hieman pimennossa viimeiset vuodet. Siksi olen aivan älyttömän innoissani uudesta pestistäni Nordhumlan päätoimittajana. Pääsen kirjoittamaan, puhumaan ruotsia ja verkostoitumaan – pohjoismaalaisesti! Ja kuten kaikki järjestötöitä joskus tehneet tietävät, parasta hommassa on uusien tuttavuuksien löytäminen. Sitä ainakin on luvassa, joten nähdään! Vi ses!

 

Teksti ja kuva: Veera Paananen