pohjola

Nordisk Kulturkontakt järjesti torstaina 23. maaliskuuta keskustelutilaisuuden pohjoismaisesta yhteistyöstä muuttuvassa maailmassa. Keskustelijoina olivat Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg sekä suurlähettiläät Åge Grutle Norjasta, Jette Nordam Tanskasta ja Anders Ahnlid Ruotsista. Paneelin vetäjänä toimi Bengt Östling.

 

Muutoksen aika, mitä se on?

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi muuttaa koko maailman geopoliittisia suhteita. Se vaikuttaa myös meillä Pohjoismaissa. Kun yksi maailman suurvalloista alkaa kääntyä voimakkaasti sisäänpäin, se on luonnollisesti uhka ulkomaankaupasta paljon hyötyville maille, jollaisia kaikki Pohjoismaat ovat.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Pohjoismaisen turvallisuusyhteistyön tiivistäminen ja ulkoisesti yhtenäiseltä näyttävä Pohjola ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, kun kansainvälinen politiikka on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi. Rauhallinen ja ystävällinen Pohjola voi toimia esimerkkinä muulle maailmalle. Pohjoismaiset vaikuttajat kokoontuvat huhtikuun alussa Tukholmaan keskustelemaan tarkemmin siitä, miten Pohjoismaiden tulisi tiivistää yhteistyötään suhteessa väleihin Trumpin Yhdysvaltojen kanssa.

 

Yhteiset lait – utopiaa vai realistinen tavoite?

Lakien harmonisoiminen Pohjoismaiden sisällä herätti keskustelua niin yleisössä kuin panelisteissakin. Britt Lundberg nosti esiin muun muassa hyvinvointiteknologiaan ja lääkkeisiin liittyvien lakien harmonisoimisen. Helpottaisi monen ihmisen elämää, jos omalla reseptillä saisi samat lääkkeet kaikista Pohjoismaista.

”En usko, että tanskalaiset ja norjalaiset vatsat ovat keskenään niin erilaisia, että niitä ei voisi lääkitä samoilla lääkkeillä,” Lundberg perusteli.

Täysin yhteisten lakien muodostamiseen sekä panelistit että yleisö suhtautuivat epäillen, vaikka se saattaisi säästää rahaa. Yhteisten lakien ja liittovaltioajatuksen esteenä on luonnollisesti myös Euroopan Unioni, joihin Pohjoismaista kuuluvat Suomi, Ruotsi ja Tanska.

 

Rajaesteiden purkaminen ykköstavoite

Pohjoismaiden neuvoston toiminnan pääpaino on tänäkin vuonna rajaesteiden purkamisessa, vaikka ”se ei kovin seksikkäältä teemalta kuulostakaan”, kuten Britt Lundberg asian ilmaisi.

Seikka, johon pohjoismaisen yhteistyön täytyisi panostaa yhä enemmän, on opiskeluvaihdon toimivuus. Norjan Suomen suurlähettiläs Åge Grutle ilmaisi huolensa siitä, että norjalaiset opiskelijat lähtevät paljon mieluummin vaihtoon esimerkiksi Britteihin, kuin Suomeen. Britt Lundberg nosti esiin sen, että Pohjoismaiden sisällä ei tunnusteta toisessa Pohjoismaassa opiskeltuja tutkintoja. Kun nuori lähtee vaikkapa Suomesta Ruotsiin, opiskelee tutkinnon ja palaa kotimaahansa, hänen asemansa työmarkkinoilla ei välttämättä ole sama, kuin Suomessa hankitun tutkinnon kansssa.

”Tässä asiassa olemme suorastaan protektionisteja,” hän totesi.

 

Mitä Pohjoismaiden neuvosto voi tehdä?

Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa, ja Britt Lundberg toimii neuvoston presidenttinä. Lundberg korosti aloituspuheenvuorossaan voimakkaasti yhteisten pohjoismaisten arvojen tärkeyttä Pohjoismaisen yhteistyön välineenä. Pohjola tunnetaan demokratian ja tasa-arvon paikkana, ja näistä arvoista tulee pitää kynsin hampain kiinni. Lundberg varoitti kuitenkin tuudittautumasta omaan erinomaisuuteemme: tasa-arvoa voi mitata erilaisilla mittareilla, ja monella osa-alueella, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä, Suomi ei todellakaan komeile listojen kärjessä.

Lundbergin mukaan pohjoismainen yhteistyö tiivistyy yhteen sanaan, joka on myös tämän vuoden johtoteema neuvostossa. Yhdessä, tillsammans, Pohjoismaat saavuttavat takuuvarmasti enemmän, kuin yksin.

 

Teksti: Veera Paananen

Kuva: Søren Sigfusson/norden.org

eivor

Kevät on täynnä upeita pohjoismaalaisia kulttuurielämyksiä, ympäri Suomen. Poimi talteen kiinnostavimmat vinkit!

FridaHyvonenPress3

 

Ruotsalainen laulaja-lauluntekijä Frida Hyvönen esiintyy Helsingin Korjaamolla 11. huhtikuuta. Hyvönen on ollut aktiivinen 2000-luvun puolivälistä lähtien, ja julkaissut kuusi studioalbumia. Viimeisimmällä, upealla Kvinnor och barn -albumillaan Hyvönen jatkaa vakuuttavasti piano- ja sanoitusvetoisella musiikillaan.

Färsaarelaista Eivør Pálsdóttiria on vaikea hehkuttaa liikaa. Musiikin monitaituri saapuu Helsinkiin Tavastia-klubille 26. huhtikuuta ja Tampereen Olympiaan seuraavana päivänä. Eivørin musiikki on todella monipuolista, ja virtuoosi onkin tehnyt kappaleita kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Uransa alussa Eivør lauloi pelkästään fääriksi, ja hänen musiikissaan on selkeästi kuultavissa perinteisen färsaarelaisen musiikin vaikutteet.

 

Sume

 

Walhallan Kuukauden pohjoismainen elokuva -sarjaa voi ihailla keväällä kymmenellä paikkakunnalla. Yksi katsomisen arvoinen elokuva on grönlantilainen Sumé – The Sound of a Revolution. Sumé on ollut Grönlannin tunnetuin bändi vuosikymmenten ajan, mutta yhtyeen musiikissa on ollut kyse myös aktivismista, grönlantilaisten itsenäistymiskamppailusta. Nyt nähtävä elokuva on ensimmäinen Grönlannissa koskaan tuotettu dokumenttielokuva.

Kevään mittaan tarjolla on myös muun muassa johtajuutta ja hierarkisuutta tutkiva, Anna Odellin Luokkajuhla ja maahanmuuttajateemaa käsittelevä, ruotsalais-suomalais-tanskalaisen yhteistyön tuotos White People/ Det vita folket.

 

skam

 

Aina ei jaksa lähteä kotoa ulos kulttuuririentoihin. Onneksi ei tarvitsekaan, sillä Yle Areena istuttaa tiukasti kotisohvalle norjalaisen teinidraaman Skamin avulla. Varoitus: tämä sarja todella imaisee mukaansa, ja yhtäkkiä voi huomata istuneensa ruudun ääressä yön yli.

 

Teksti: Veera Paananen

hygge

Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan maailmanmatkaajia ja unelmoivat jo varhain ulkomaille muuttamisesta. Itse en ole kuulunut näihin ihmisiin. Vaikka joskus saatoinkin unelmoida elämästä ulkomailla, ajatus pelotti minua sen verran, että vielä lukiossa olin melko varma, että opiskelisin tulevaisuudessakin Suomessa. Unelmani on kuitenkin aina ollut työskennellä muoti-alalla, ja opiskeltuani lukion jälkeen vuoden muotia kansanopistossa, ja sen jälkeen vuoden liiketaloutta ammattikorkeakoulussa, muotiopinnot ulkomailla alkoivat houkutella yhä enemmän.

Tutkailin netissä monia eri muotisuunnittelun pääainetta tarjoavia yliopistoja ympäri Eurooppaa, ja törmäsin tanskalaiseen Via University College:en. Koulu vaikutti erinomaiselta ja vakuutuin siitä, että se antaisi hyvät edellytykset työskennellä muoti-alalla. Tanskan hyvä maine design-maana ja mahdollisuus suorittaa opinnot englanniksi olivat myöskin plussaa. Toiseen Pohjoismaahan lähteminen tuntui turvalliselta vaihtoehdolta: yhteiskunta toimii monella tapaa samoin kuin Suomessa, koulutus on ilmaista ja pohjoismaalaisena toiseen Pohjoismaahan muuttaminen on tehty suhteellisen helpoksi. Jyllanti on kuitenkin sen verran kaukana Suomesta, että muuttaminen tarkoittaisi oikeastikin seikkailua.

Hakeminen yliopistoon oli loppujen lopuksi helppoa. Koulun nettisivuilta sai hyvin tietoa, ja kun minulla oli kysyttävää, sähköpostiini vastattiin ystävällisesti yliopistolta. Hakuprosessissa piti täyttää paikallinen yhteishaku -lomake netissä ja lähettää ylioppilastodistus. Muotia lukemaan vaadittiin myös ennakkotehtävät. Myöhemmin keväällä, ennakkotehtävien lähettämisen jälkeen, minut kutsuttiin Skype-haastatteluun ja kesäkuun alussa ilmoitus hyväksymisestä tuli.

Jos vertaa vaikkapa siihen, mitä olen kuullut muualta Euroopasta tulleilta ystäviltäni, pohjoismaisena on helppo hakea Tanskaan. Esimerkiksi erillistä englannin kielen koetta ei tarvitse tehdä, pelkkä ylioppilastodistus riittää. Muutin elokuun loppupuolella Tanskaan, muutaman päivän ennen lukukauden alkua. Olin ilmoittautunut opiskelija-asuntojen jonotuslistalle jo helmikuussa hakiessani yliopistoon, joten onnistuin saamaan asunnon ajoissa. Pysyvän vuokra-asunnon löytäminen lyhyellä aikataululla voi olla vaikeaa, mutta toisaalta voi olla ihan mukavaa ensin tutustua kaupunkiin, ennen kuin päättää missä haluaa tarkalleen asua.  Itse opiskelen Herning -nimisessä kaupungissa Keski-Jyllanilla, joka asukasluvultaan on melko pieni, mutta mielestäni eloisampi kuin vastaavan kokoinen kaupunki olisi Suomessa.

Ilman sujuvaa tanskankielentaitoa opiskelijan voi olla vaikea löytää töitä, ja moni kansainvälinen opiskelija tekeekin siivoustöitä. Pohjoismaalaisuus on kuitenkin etu, joka voi auttaa työnhaussa. Itse sain töitä suomalaisena markkinointivastaavana Trendhim  verkkokaupasta. Useat tanskalaiset yritykset myyvät Suomeen, jolloin suomenkielentaitoisia työntekijöitä saatetaan tarvita. Työpaikan löytäminen ei siis välttämättä ole helppoa, mutta väittäisin, että mieluisan työpaikan löytäminen Tanskasta on helpompaa kun tulee Pohjoismaista.

Puhun ruotsia äidinkielenäni ja arvelin, että siitä olisi apua tanskan opettelemisessa. Kirjoitettua tanskaa onkin helppoa ymmärtää ja väitän, että kouluruotsikin auttaa kirjoitetun tanskan ymmärtämisessä. Tanskalainen lausuminen eroaa tosin ruotsalaisesta paljon, varsinkin suomenruotsalaisesta, ja usein on tullut ihmeteltyä, miten jotkut sanat voivat paperilla näyttää niin samalta, mutta puheessa kuulostaa täysin erilaisilta. Olen huomannut myös, että eri murteet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin puhetta ymmärtää. Nykyään ymmärrän usein suurimman osan puheesta ja voin yrittää vastatakin, joko tanskaksi tai sekoituksella tanskaa ja ruotsia – ellei toinen jo ehdi vaihtaa englanniksi huomatessaan hämmentyneen ilmeeni.

Kielen takia ei kuitenkaan tarvitse pelätä, jokaisella Tanskan muuttavalla on oikeus ilmaisiin tanskankursseihin. Lisäksi lähes kaikki tanskalaiset puhuvat erinomaista englantia. Oppiminen riippuu tietenkin paljon siitä, kuinka paljon kieltä pääsee käyttämään. Kun opinnot ovat englanniksi se jää helposti päälle vapaa-ajallakin, varsinkin kun suurin osa ystävistäni täällä ovat kansainvälisiä opiskelijoita. Asuttuani Tanskassa nyt yli puoli vuotta, voisin jopa kuvitella opiskelevani tanskaksi – en mitään kovin akateemista, mutta juuri muotoilua, kuten nytkin. Jo puolessa vuodessa siis ehtii oppia melko paljon tanskaa, varsinkin, jos osaa jo jonkin verran ruotsia.

En ollut ikinä käynyt Tanskassa ennen muuttoani, enkä oikein tiennyt mitä odottaa.  Varsinaista kulttuurisokkia minulle ei missään vaiheessa tullut, sen verran samanlainen pohjoismainen kulttuuri kuitenkin on. Olen itse asiassa havainnut itsessäni enemmän suomalaisia luonteenpiirteitä, kuin arvelinkaan. Yllätyin siitä että, vastaantulijat hymyilevät kadulla ja small-talkia harrastetaan täällä paljon enemmän kuin Suomessa.

Kansainvälisellä linjalla opiskelemisen parhaita puolia on, että tutustuu todella moneen eri kulttuuriin, ei pelkästään paikalliseen. Samalla oppii myös paljon omasta kulttuuristaan.

Olen kaiken kaikkiaan ollut todella tyytyväinen päätökseeni muuttaa Tanskaan. Vaikka ystäviä ja perhettä välillä tulee ikävä, tulee todella harvoin podettua varsinaista koti-ikävää. Tämä johtuu varmasti siitä, että suomalaisena on loppujen lopuksi helppo sopeutua Tanskaan, ja suhtaudun hyvin innostuneesti opintoihini. Lisäksi, silloin kun tielle sattuu vastoinkäymisiä, tietää että itsestään voi olla ylpeä jälkeenpäin, kun on pärjännyt omillaan vieraassa maassa.

Muutto Tanskaan on tarjonnut minulle enemmän kuin pelkkää hyggeä; enää ajatus ulkomailla asumisesta ei pelota minua yhtään. Kokemukseni täällä ovat ehdottomasti avartaneet maailmaani ja myöskin lisänneet uskoani omiin mahdollisuuksiini.

 

Teksti ja kuva: Stina Henriksson

Muotisuunnittelun opiskelija, Via University College

Veera kolumni

Puolueissa kuhisee ja ehdokashankinta käy kuumana, kun ehdokaslistojen jättöpäivä lähestyy. Olen itse seurannut kuntavaalien valmistelua hyvinkin läheltä työni puolesta Helsingissä. Täällä on puhuttanut eniten pormestarivaali, joka tekee näistä kuntavaaleista historialliset: pormestari on ensimmäinen lajiansa Helsingissä. Jos mitään yllättävää ei ilmaannu, valitaan pormestariksi ehdokas siitä puolueesta, joka on kerännyt suurimman potin ääniä kuntavaaleissa.

Se Helsingistä. Monia mietityttää, mitä kuntiin jää sote-uudistuksen jälkeen. Olen kuullut monen suusta kysymyksen: miksi minun pitäisi äänestää, ei kuntiin jää mitään päätettävää. Se ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkaansa. Vaikka sote-palvelut haukkaavatkin suurimman osan kuntien tuloista, on tärkeää muistaa, että kunnille jää koulut, päivähoito, kulttuuri, liikunta, ympäristö, kaupunkisuunnittelu ja nuorisotyö. Nämä jos mitkä ovat niitä asioita, jotka ovat mukana jokapäiväisessä elämässämme. Niiden koulujen kunto, joita käymme tai olemme käyneet, on päättäjien käsissä. Niiden liikuntapaikkojen ylläpito, joissa pelaamme pallopelejä tai lenkkeilemme, on myös riippuvainen siitä, minkälaisia päätöksiä kuntapäättäjät tekevät. Kulttuuritarjontakin on sen lisäksi, miten paljon sitä kulutamme, riippuvaista myös siitä, miten paljon kaupunki siihen panostaa.

Vaalit ovat mielenkiintoiset myös pohjoismaalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta.  Suomalaisten lisäksi kaikilla Suomessa asuvilla EU-maiden kansalaisilla sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Mielestäni on hienoa, että ne jotka asuvat Suomessa, mutta eivät ole maan kansalaisia, saavat olla mukana valitsemassa seuraavan neljän vuoden päättäjiä, jotka huolehtivat heidänkin arkipäivästään. Näin sen kuuluukin olla!

 

Teksti: Veera Hellman

PNN:n hallituksen jäsen

Nordjobb

Nyt on taas se aika vuodesta, kun aletaan miettiä jo tulevaa kesää ja kesätyömahdollisuuksia. Olisiko tänä vuonna aika lähteä toiseen Pohjoismaahan? Nordjobbin kautta voi yhdellä hakemuksella hakea kesätöitä kaikista Pohjoismaista.

Hakijoita on paljon, ja mietit ehkä, miten erottua joukosta. Eli miten tehdä hakemus, jota ei voi ohittaa? Hyvä hakemus on persoonallinen sekä huolella ja ajoissa täytetty. Nordjobbin hakuaika jatkuu toukokuulle saakka, mutta kesätöitä on tarjolla jo tässä vaiheessa. Mitä aikaisemmin hakemuksen täyttää, sen useammin se pomppaa esille, kun hakemuksia käydään eri maissa läpi.

Hakulomakkeessa valitaan, mihin maihin ja mille aloille hakija on kiinnostunut työllistymään. Paremmat mahdollisuudet työpaikkaan on, kun valitsee mahdollisimman monta maata ja alaa, mutta jos haluaa työllistyä vain tietylle alalle tietyssä maassa, niin siinä tapauksessa kannattaa valita vain ne. Vuoden aikana voi saada vain yhden työpaikkatarjouksen. Ennen kuin hakemus lähetetään eteenpäin työnantajalle, kysytään hakijalta kuitenkin lupaa lähettää hakemus eteenpäin. Tästä voi vielä kieltäytyä menettämättä työpaikkamahdollisuutta, mikäli paikka ei tunnu sopivalta.

Hakemus tulee kirjoittaa jollakin skandinaavisella kielellä, koska suomalaisten hakemuksia ei käydä Suomessa läpi. Hakulomake on kuitenkin mahdollista saada suomenkielisenä. Hakulomakkeen viimeisessä osiossa kirjoitetaan vapaamuotoinen kirje, johon saa omin sanoin nostaa esille ne asiat, jotka haluaa hakemuksessa mainita. Jos on kiinnostunut esimerkiksi saamaan työpaikan samasta kaupungista kaverin kanssa, voi asian mainita kirjeessä. Persoonalliset kirjeet herättävät paremmin huomion, mutta liiallinen jaarittelu ei ole hyväksi. Työnantajat haluavat realistisen kuvan hakijasta ja hänen kielitaidostaan.

Hakulomakkeen täyttö vie hieman aikaa, mutta hakemuksesta voi välillä kirjautua ulos ja käydä päivittämässä toisella kertaa. Tärkeää on kuitenkin, että hakulomakkeen kaikki kohdat ovat täytettyinä.

Nordjobb-työpaikkoja on usealla eri alalla, ja suomalaisia työllistyy kaikkiin maihin. Nordjobbin nettisivuilla löytyy tietoa eri maiden työpaikoista ja käytännön asioista, esimerkiksi verotuksesta. Nettisivuilla julkaistaan muutamia työpaikkoja, mutta suurinta osaa työpaikoista ei ilmoiteta missään. Kannattaa siis lukea sähköpostiaan, koska otamme itse yhteyttä hakijoihin sitä mukaa kun työpaikkoja ilmaantuu. Nordjobb-projektivastaavat eri maissa myös vastaavat mielellään kysymyksiin ja auttavat työnhaussa.

Onnea työnhakuun!

 

Teksti: Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Yhteystiedot:

finland@nordjobb.org

044 333 8965

www.nordjobb.org

Nordiskt samarbete är något som har länge på till en viss nivå intresserad mig men att bli involverad i det och kunna påverka på nordisk nivå var inte något som jag hade planerat. Nu efter några månader i Ungdomens nordiska råds presidium och två Nordiska rådets möten senare, känns det nog bra att ha hittat hit. Mötet i Oslo var speciellt spännande för mig då vi hade första presidiemötet och jag blev vald som vice-president för UNR.

Att sitta på möten på utskottet för ett hållbart Norden får man se nordisk miljöpolitik i praktiken vilket är en otrolig möjlighet att få lära sig mycket och teman som behandlas är konkreta. På agendan finns bland annat förbud mot mikroplast i kosmetik, hur man kunde minska plastavfall i Norden och hur man kunde koordinera utbyggning av energi- och laddningsstationer för elbilar i Norden. Utskottet diskuterar även EU-lagstiftning och hur de nordiska länderna kunde jobba tillsammans på EU-nivån.

Kanske från unga och studerandes synvinkel mest intressanta är frågor som behandlar pendlandet över gränser i Norden för att jobba och studera. Jag har själv nordjobbat i Sverige och fick ganska snabbt märka att saker kanske inte är så enkla även om vi i Norden har mycket samarbete. Olika så kallade gränshinder – den vill säga situationer och regler som försvårar rörlighet över gränserna i Norden – är jämnt på agendan och nya lösningar hittas som gynnar speciellt oss unga.

Många nordiska länder har infört terminsavgifter för studerande från EU- och EES-områden och som lösning diskuteras gemensamma nordiska stipendier och stipendier för studerande som kommer från konfliktområden. Förslaget om en gemensam nordisk arbetsförmedlingsportal är även intressant och skulle hjälpa till unga att hitta sommarjobb och praktikplatser i Norden.

Man har fått komma ut från en viss bubbla under senaste månaderna. När man är aktiv för det mesta på nationell eller europeisk nivå, missar man lätt mycket som händer i Norden. Själv kan jag medge att Färöarnas krav att få egen konstitution eller fullständigt medlemskap i det nordiska samarbetet var helt nya teman för mig i höstas. Det blir mycket nytt i år och förhoppningsvis får man även lära sig mycket.

 

Text och bild: Kati Systä

Islanti

Hejsan alla!

Nordhumlan vanha päätoimittaja Anni lähti uusien pohjoismaisten kokemusten perässä Ruotsiin, ja hänen tilalleen ruoriin astuin minä, Paanasen Veera. Olen 26-vuotias toimittajaopiskelija, musiikki-intoilija ja kirpputoriaddikti. Asun Tampereella, jossa opiskelen journalistiikkaa. Kesäksi muutan pohjoismaalaisuutta henkivään Vaasaan. Se on huippua, sillä Vaasaan saapuu  nordjobbareita, ja Pohjanmaalla järjestetään kesällä myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kesätapahtuma Tangomarkkinoiden yhteydessä.

Kiinnostukseni pohjoismaalaisuuteen lähti, kun vanhempani laittoivat minut esikouluikäisenä kielikylpyluokalle. Tilanne oli hassu: ensimmäiset pari kuukautta kaksikymmentä kuusivuotiasta tuijotti ymmyrkäisinä esikoulunopettajia, ymmärtämättä heidän puheestaan mitään. Hiljalleen sanat saivat tarkoituksensa, tuosta vaan. Aloin kokemaan ruotsin toiseksi äidinkielekseni.

Vuonna 2014 tein ikimuistoisen matkan Islantiin. Asuin kuuden hengen kansainvälisen porukan kanssa keskellä erämaata. Islannissa se tarkoittaa karua, kivettyneen laavan muodostamaa maastoa, jossa ei kasva mitään. Rakensimme kahden kilometrin mittaista sorapolkua valtatieltä kohti tulivuorta. Vuori ei ollut ihan mikä tahansa nyppylä, vaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Siihen oli rakennettu hissiviritelmä, jonka avulla pääsi laskeutumaan kraaterin pohjalle. Kun otti mukaan valaisimet, pääsi näkemään, että kraaterin seinät loistivat kaikissa sateenkaaren väreissä.

Islannin jälkeen päätin, että tämä ei jää tähän. Pohjoismaalaisuudessa on samaan aikaan jotain taianomaista ja jotain hyvin tuttua. Siksi omaa pohjoismaalaisuuttaan kannattaa hyödyntää. Seuraava matkahaaveeni on Färsaaret. Siksikin, että yksi tärkeä asia on vielä kokematta: vuonna 1997 Norjassa ainoa tavoitteeni oli nähdä lunni, ja sama tavoite oli vahvasti mukana Islannin reissulla. Kummallakaan kerralla en nähnyt.

Ruotsin kieli ja pohjoismaalaiset teemat ovat olleet elämässäni hieman pimennossa viimeiset vuodet. Siksi olen aivan älyttömän innoissani uudesta pestistäni Nordhumlan päätoimittajana. Pääsen kirjoittamaan, puhumaan ruotsia ja verkostoitumaan – pohjoismaalaisesti! Ja kuten kaikki järjestötöitä joskus tehneet tietävät, parasta hommassa on uusien tuttavuuksien löytäminen. Sitä ainakin on luvassa, joten nähdään! Vi ses!

 

Teksti ja kuva: Veera Paananen

Karolina

I år är ett riktigt superår för det nordiska samarbetet i Finland. Finland är i år ordförande i Nordiska rådet, Arktiska rådet och försvarssamarbetet NORDEFCO. Samtidigt firar Finlands självständighet 100 år och temat yhdessä-tillsammans uppmärksammas också i de andra nordiska länderna.

Det är svårt att avgöra exakt på vilket sätt alla dessa mandat påverkar Finland och Finlands nordiska agenda, men en sak är säker – Nordens tid är nu.

De nordiska länderna är våra vänner i en allt mer fragmenterad och oförutsägbar värld. Det officiella nordiska samarbetet får ofta kritik för sin oflexibilitet och för att vara ett monument för en tid som flytt, men jag skulle ogärna vara så pessimistisk. Gemensamma värderingar och beslut fattade med konsensus ger sällan radikala och visionära förslag, men däremot förutsägbarhet, vilket är en bra sak i ett samhälle där också  sådant man tidigare tagit för givet nu känns osäkert. Samtidigt skulle jag ändå vilja uppmana alla att fortsätta ifrågasätta och utmana hur det nordiska samarbetet ser ut i dag. Stabilitet och innovation är ju inte nödvändigtvis motstridiga begrepp.

Ungdomens Nordiska råd har lyft fram ett förslag om ett nordiskt medborgarskap, ett slags dubbelmedborgarskap som skulle ge till exempel ett samnordiskt personnummer. Det samnordiska personnummer skulle vara en innovativ och kostnadseffektiv lösning på ett mycket konkret och praktiskt problem. Ett förslag om samnordiskt personnumret behandlades av utskottet för välfärd i Nordiska Rådet nu i januari i Oslo, men godkändes tyvärr inte. Istället föreslogs att man skulle införa ett gemensamt elektroniskt ID. Trots att detta skulle vara ett steg i rätt riktning hade jag hoppats på att man visat mer samarbetsvilja i frågan. De olika personnummersystemen skapar i sig själv gränshinder! Systemet gör det svårt för unga att ta emot sommarjobb i ett annat nordiskt land, det gör det svårt för unga att hyra bostäder om de studerar i ett annat nordiskt land och det gör det svårt för unga att ha en gränsöverskridande privatekonomi.

Men för att avslutningsvis återvända till Finland och det superår vi nu står inför så hoppas jag att alla dessa ordförandeskap medför en ökad bevakning i media av vad som sker inom den nordiska politiken. Det är svårt att ta ställning till sådant man inte känner till och med anledning av detta skulle det vara till alla finländares fördel att man skulle informera mera om de beslut som fattas på en nordisk nivå.

Text: Karolina Lång

Heissan kaikki!

Olen Saara Kuittinen, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton uunituore järjestösihteeri. Olen valmistunut reilu vuosi sitten yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, pääaineenani kansainvälinen politiikka. Alun perin olen kotoisin Nurmeksesta Pohjois-Karjalasta. Ilokseni olenkin huomannut, kuinka Joensuun paikallisosasto tuo nuoria yhteen pohjoismaisen toiminnan merkeissä myös Itä-Suomessa. Liittona meidän on huolehdittava, että nuoret kaikkialta Suomesta pääsisivät yhtä lailla hyötymään pohjoismaisista mahdollisuuksista. Itselleni kuuden vuoden takainen kesä nordjobbarina Tukholmassa toi uusia mahtavia kokemuksia kesäisessä Ruotsissa ja itseluottamusta selvitä ruotsiksi erilaisissa työtehtävissä ja tilanteissa.

Ennen PNN:lle siirtymistä työskentelin puolitoista vuotta Brysselissä: ensin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa ja sen jälkeen Tekesin ja Suomen Akatemian EU-toimistossa. Tässä kohtaa joku voisi kysyä mitä tekemistä Brysselin kokemuksellani sitten on pohjoismaisen yhteistyön kanssa? Vastaukseni on, että paljonkin. Myös EU-ympyröissä on luontevaa tehdä pohjoismaista yhteistyötä, ja pohjoismaisten kollegoiden kesken pidetään tiiviisti yhteyttä.

Järjestösihteerinä tulen pitkälti vastaamaan liiton tiedotuksesta. Tulevana vuonna agendalla on PNN:n viestintästrategian päivittäminen. Siihen minun ei onnekseni tarvitse ryhtyä yksin, vaan strategiaa tehdään yhteistyössä hallituksen kanssa.

Keskeisimpiin työtehtäviini kuuluu myös yhteistyö paikallisosastojen kanssa. Liitto voi luoda raameja toiminnalle, mutta paikallisosastot ovat PNN:nkin olemassaolon ytimessä. Paikallisten tapahtumien kautta Suomi voi olla myös alueellisesti aidosti pohjoismainen. Aluetoimijoille suunnattu Paikkarifoorumi järjestetään tänä vuonna maalis-huhtikuun vaihteessa Turussa, toivottavasti tapaan siellä mahdollisimman monta innokasta paikallisaktiivia. Myös järjestösihteerin paikkarikiertue on suunnitteilla. Ollaan yhteyksissä!

 

Teksti ja kuva: Saara Kuittinen

Mitä Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa tapahtuu? Paljon uutta!

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa vuosi sai energisen alun, kun kolme uutta henkilöä aloittivat työnsä meillä heti vuoden alussa. Ennen vuodenvaihdetta rekrytoitiin kolme uutta henkilöä: järjestösihteerin sijainen Saara Kuittinen, Turun Nordjobb-assistentti Lasse Paukkonen ja Nordhumlan päätoimittaja Veera Paananen. Haikein oloin sanottiin (ainakin toistaiseksi) heihei pitkäaikaiselle järjestösihteerille Laura Salolle ja entiselle päätoimittajalle Anni Savolaiselle. Kiitos teidän työstänne ja nähdään vielä pohjoismaisissa piireissä Suomessa!

Miten Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto viettää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta?

PNN haluaa, strategiansa mukaan, nostaa jäsenjärjestöjensä kiinnostusta pohjoismaista yhteistyötä kohtaan tänä vuonna. PNN tekee sitä järjestämällä pohjoismaista sisältöä jäsenjärjestöjen omissa tapahtumissa ja kokoontumisissa. Sillä tavalla tavoitamme erityisesti sellaisia nuoria, jotka eivät ehkä ole keskustelleet pohjoismaisia kysymyksiä aikaisemmin. Juuri tänä vuonna Suomi on Pohjoismaiden Neuvoston, Arktisen Neuvoston ja NORDEFCO:n puheenjohtajamaa, joten löytyy paljon kiinnostavia pohjoismaisia aiheita, mihin tarttua jäsenjärjestöjemme kanssa!

Juhlimme Suomen itsenäisyyden juhlavuotta järjestämällä kesätapahtuman Pohjanmaalla Tangomarkkinoiden yhteydessä. Sitä suunnittelessa kuviteltiin, miten mahtavaa olisi, että tanskalaisnuori ja suomalaisnuori oppisivat yhdessä tanssimaan tangoa maailman isoimmilla tangomarkkinoilla. Myös alueen pohjoismainen yhteistyö Vaasan ja Uumajan välillä on hieno asia, jota kelpaisi mainostaa enemmänkin. Tapahtumassa nautitaan kesän antimista pohjoismaisten nordjobbareiden ja sisarjärjestöjen edustajien kanssa.

Myös tänä vuonna juhlitaan Pohjolan päivää näyttävästi keskellä Kampin kauppakeskusta musiikin ja ohjelman kanssa! Juhlavuosi antaa meille myös syyn pohtia liiton tulevaisuutta, kun syyskokouksessa päätetään tulevan kolmen vuoden strategiasta. Mikä on pohjoismainen Suomi ja miten PNN on sen rakentamisessa mukana?

Mitä Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenet voivat oppia tänä vuonna?

Tänä vuonna järjestettiin ja järjestetään kaksi kielikurssia: islantia tammikuun alussa ja norjaa kevään lopussa. Kuten aikaisempina vuosina, kielikurssin valinta perustuu some-äänestykseen, jonka islanti voitti tänä vuonna. Järjestäessämme jäsenmatkan Norjan Arendalsukaniin, haluamme myös antaa jäsenistöllemme mahdollisuuden kehittää heidän argumentointitaitojaan norjaksi – onhan kyseessä matka poliittiseen tapahtumaan!

Kuten aikaisempina vuosina, järjestetään paikallisaktiiveille Paikkarifoorumi huhtikuussa. Tänä vuonna keskitytään teemaattisesti tiedotuksen kehittämiseen. Miten toimia paikallisena pohjoismaisena tiedottajana? Perehdytään viestintästrategian ja korkealaatuisen mediamateriaalin luomiseen Turun saaristomaisemissa.

Tiedotus on PNN:lle iso teema vuonna 2017. Siihen satsataan viestintätyöryhmän, Suomi–Ruotsi -lehden ja mediakoulutuksen muodossa. Joten, seuraa meidän FB-sivua saadaksesi uusimmat päivitykset ja kutsut tapahtumiin! Meidän isoin tiedotustapahtuma, Alternativ Norden kasvaa tänä vuonna: kutsumme paikalle myös pohjoismaiset työnantajat, jotka kertovat heidän rekrytointinsa salaisuudet, ja mitä kannattaa opinnoissa ja harjoittelukokemuksissaan priorisoida! Kanelbulledagen-kampanjapäivä juhlitaan myös koko maassa (ja Ruotsissa) pienillä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksilla pohjoismaisista opinto- ja työmahdollisuuksista. Tietoiskun lisäksi tarjotaan kanelipullia tietenkin!

Miten Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kanssa voi matkustella ja saada pohjoismaisia kokemuksia tänä vuonna?

Tänä vuonna sisarjärjestömme Tanskassa, FNU Danmark, järjestää Café Norden -tapahtuman Århusissa. PNN sponsoroi osan ensimmäisten hakijoiden osallistumiskuluja yhteistapahtumaan. Sen lisäksi meidän sisarjärjestöillä on tapana kutsua meitä mukaan heidän jäsenmatkoilleen kesällä.
Oma matka tänä vuonna järjestetään Norjan Arendalsukaniin. Kyseessä on Norjan versio SuomiAreenasta, elokuun alussa. Matkan aikana ei vain debatoida poliittisessa keskustelufoorumissa, vaan myös nautitaan Norjan luonnosta ja kulttuurista.

Pääsihteerin viimeiset sanat?

Nauttikaa Suomen ja pohjoismaisuuden merkkivuodesta Suomessa! Tänä vuonna on runsaasti kiinnostavaa ohjelmaa heille, joita kiinnostaa pohjoismaisuus, ei vain meidän kauttamme, vaan muidenkin toimijoiden kautta! Gott Nytt Nordiskt År till er alla!

Teksti ja kuva: Lena Höglund